Entä jos automatkan voisi tehdä rock-konsertissa?
Vauhdilla kehittyvä 3D-teknologia mullistaa kulttuuria tavoilla, joita emme vielä osaa edes kuvitella
Itseohjautuvista autoista tulee arkipäivää viimeistään ensi vuosikymmenen lopulla. Kun uutiset on luettu ja Facebook selattu, mitä kuskista matkustajaksi muuttunut tekee kaikella vapaa-ajallaan, esimerkiksi mökkimatkan aikana?
”Voit nauttia vaikka rock-konsertista kolmiulotteisena kokemuksena, joko hologrammina tai 3D-laseilla, ja valikoida itse, mitkä biisit haluat siihen suosikkibändisi maailmankiertueelta”, kertoo professori Hannu Hyyppä. Hänen vetämänsä tutkimusryhmä on mukana 3D Culture Hub hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa kulttuurialalle 3D- ja virtuaaliteknologioiden kokeilualusta.
Tarkat kolmiulotteiset mallit syntyvät laserkeilauksen ja fotogrammetrisen valokuvauksen yhdistelmällä. Laserkeilauksessa kohteista kimpoavista säteistä muodostuu pistepilvi, ja kamera yhdistää jokaiseen pisteeseen samasta kohdasta otetun valokuvan. Menetelmällä on luotu mallit esimerkiksi Lahden MM-kisojen ikonisista kisareiteistä. Lapinlahden sairaalan sisätilamallia käytettiin Helsingin juhlaviikkojen ääni- ja valoteoksessa, jossa kävijät pääsivät joko paikan päällä tai etänä kuulemaan potilaiden tarinoita aidossa ympäristössä. Jyväskylän kaupunginteatterin kanssa etsitään keinoja saada uudet ryhmät innostumaan teatterista.
”Teatterin suurkuluttajat ovat vanhempaa ikäpolvea, alle 20-vuotiaissa heitä ei ole juuri ollenkaan. Kokosimme nuorista oman backstage-ryhmän ideoimaan, mitä kiinnostavaa teatterissa voisi tehdä”, sanoo tutkija Matti Kurkela.
”Nyt vierailija pääsee vaeltamaan teatterissa virtuaalimaailman sisällä ja näkemään esimerkiksi, mitä kulisseissa tapahtuu. Tuomme mukaan myös pelillisyyttä erilaisten tarinoiden avulla”, kertoo kulttuurituottaja Marika Ahlavuo.
Yksi virtuaalisten kulttuurikokemusten eduista on riippumattomuus ajasta ja paikasta – kiinnostavan näyttelyn nähdäkseen ei tarvitse ajaa 500 kilometrin matkaa, vaan teoksia voi ihailla omalta kotisohvalta. Ryhmä uskoo vahvasti, että tämä merkitsee myös kulttuurin kokonaiskulutuksen kasvua.
”Kun Amsterdamin Rikjsmuseumin esineistöä ja näyttelyjä digitalisoitiin, kävijämäärät kasvoivat selvästi. Mahdollisuus tutustua kokoelmiin etukäteen houkuttelee myös uusia kävijöitä paikan päälle”, Hyyppä vakuuttaa.
Hankkeessa on mukana kymmeniä kumppaneita monilta eri aloilta. Aallon tutkimusryhmästäkin löytyy monipuolista osaamista maanmittareista virtuaalivelhoihin ja tie- ja liikenneinsinööreistä kulttuuri-asiantuntijoihin.
”Monialaisuus on tässä se juttu. Ja toki meillä on poikkeuksellisen innostavia tutkimuskohteita”, Ahlavuo hymyilee.
Infoboksi 3D Culture Hub
- Aalto-yliopistosta mukana professorit Hannu Hyyppä ja Matti Vaaja, tutkijat Matti Kurkela ja Juho-Pekka Virtanen ja kulttuurituottaja Marika Ahlavuo sekä iso joukko muita tekijöitä. Hyypän vetämä tutkimusryhmä on mukana myös Suomen Akatemian laserkeilauksen huippuyksikössä.
- Hankkeen strategisia yhteistyökumppaneita ovat Paikkatietokeskus, Yle, Humak ja Suomen kansallismuseo. Muita kumppaneita ovat muun muassa Messukeskus, Sick Oy, Nets, Geotrim, Metsähallitus sekä 20 muuta yritystä ja 10 yliopistoa.