Entä jos avaruudessa olisi sata suomalaissatelliittia? 

Suomella on hyvät edellytykset menestyä avaruusbuumissa. Siitä on kiittäminen ainakin nelikiloista opiskelijasatelliittia ja sen vauhdittamaa asennemuutosta. 

Tänä vuonna kaksi suomalaisstartupia lähettää avaruuteen ensimmäiset satelliittinsa. Se on melkoinen saavutus, sillä viime vuosikymmenellä koko alaa ei ollut meillä oikeastaan edes olemassa. 

2010 professori Jaan Praks tarttui ideaan Suomen ensimmäisen satelliitin rakentamisesta, koska avaruustekniikan erikoistyökurssille kaivattiin jännää projektia. Seitsemän vuotta myöhemmin, juhannusaattona 2017, neljän kilon painoinen nanosatelliitti Aalto-1 laukaistiin vihdoin avaruuteen. 

Innokkaiden ja taitavien opiskelijoiden ja yliopiston ja kumppaneiden tuen lisäksi projektissa on tarvittu kykyä selvitä vaikeista hetkistä. 

”Sellaista suo, kuokka ja satelliitti -asennetta – päätöstä, että tämä tehdään, tuli mikä tuli”, Praks sanoo. 

”Perinteisesti avaruustekniikassa on oltu vähän takanojassa, toppuuteltu ja varottu lupaamasta liikoja. Me otimme heti alussa vahvan etunojan ja startup-asenteen, tämä asennemuutos on nyt vauhdittamassa koko suomalaista avaruusalaa. ” 

Tekemisen meiningille on tilausta, sillä ala kasvaa vauhdilla kaikkialla maailmassa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa infrastruktuuristamme voikin sijaita Maan kiertoradalla ja kauempanakin avaruudessa. Aallosta ponnistaneen ICEYE kehittämillä tutkasatelliiteilla voidaan esimerkiksi valvoa meriliikennettä, havaita nopeasti muutoksia tai tehdä vaikka jääkarttoja, säästä ja vuorokaudenajasta riippumatta.

Infoboksi Aalto-1

• Aalto-1 on moderni CubeSat-standardia seuraava nanosatelliitti, joka vei avaruuteen suomalaista huipputekniikkaa: VTT:n rakentaman spektrikameran, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteisen säteilyilmaisimen ja Ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun, joka tähtää avaruusromun vähentämiseen. 
• Aallon opiskelijat ovat itse suunnitelleet koko satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, kuten radiot, tietokoneen, rungon, antennit sekä aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot eli päätietokone välittää kaiken tarvittavan tiedon radion kautta avaruudesta Otaniemen maa-asemalle. 
• Hankkeessa on ollut mukana yli 100 opiskelijaa, joista monet työskentelevät nyt perustamissaan startup-yrityksissä. Niistä ICEYE ja Reaktor Space Lab lähettävät ensimmäiset satelliittinsa avaruuteen tänä vuonna. 
• Aalto-1:tä ovat Aallossa seuranneet Aalto-2 ja Suomi 100 -satelliitit, rakenteilla ovat jo Aalto-3, Foresail-1 ja Foresail-2 satelliitit. Otaniemen kampukselle avattiin myös Euroopan avaruusjärjestön ESA:n yrityskiihdyttämö. 
• Aalto-1:n laukaisu toimi myös kimmokkeena Suomen avaruuslain säätämiselle. 
• Työryhmä: Jaan Praks, Martti Hallikainen, Tuija Pulkkinen, Keijo Nikoskinen, Jyri Hämäläinen, Yrjö Neuvo, Mikko Syrjäsuo, Jari Holopainen, Keijo Heljanko, Arto Visala, Esa Kallio, Ville Viikari.