Entä jos viheliäinen ongelma ratkeaisikin parissa päivässä?
Julkisen sektorin hackathon osoittaa, millaisia tuloksia sataprosenttisella omistautumisella voidaan saavuttaa.
Kun Katariina Kemppainen palasi vuonna 2015 yritysmaailmasta yliopistoon, hän koki tarpeelliseksi opetuksen nykyaikaistamisen.
”Hyppy työelämään voi tuntua opiskelijalle rajulta, kun aikaansaamista ei voi suunnitella yhtä itsenäisesti kuin opiskelijana. Halusimme tarjota käytännönläheisen ja todentuntuisen kokemuksen siitä, mitä liiketoiminnan kehittäminen oikeasti on”, Kauppakorkeakoulun työelämäprofessorina toimiva Kemppainen kertoo.
Kemppainen ideoi vauhdilla kollegoidensa ja yhteistyökumppanien kanssa #PSHACK-kurssin, jolla Aallon eri kouluista tulevat opiskelijat ratkovat monialaisissa tiimeissä heille annettuja haasteita. Haastajiksi haluttiin julkisen sektorin organisaatioita, joiden kanssa Aallossa ei perinteisesti ole tehty yhtä paljon yhteistyötä kuin yritysmaailman.
”Meillä tehdään julkista sektoria hyödyttävää tutkimusta, ja vaikka opiskelija ei itse suuntautuisi julkishallinnon tehtäviin, hänelle voi olla arvokasta ymmärtää julkista sektoria asiakkaana”, Kemppainen selittää.
Kuuden viikon mittainen kurssi huipentuu kaksipäiväiseen hackathon-tapahtumaan, jonka aikana tiimit istuvat aamusta iltaan saman pöydän ympärillä kehittämässä ratkaisuehdotuksiaan ja saavat tiiviisti palautetta asiakasorganisaatioiltaan ja kurssin valmentajilta. Työtapa muistuttaa lean kaizen –metodia, josta Kemppainen vakuuttui bisnesuransa aikana.
”Kun esimiehet antoivat luvan pyhittää pari-kolme päivää viheliäisen ongelman selvittämiseen, se todella ratkaistiin sen sijaan, että sitä päiviteltiin kuukaudesta toiseen.”
Opiskelijoille kurssi on hieno mahdollisuus kehittyä sekä esiintyjinä että tiimipelureina. Kun töitä ei tehdäkään vain oman pääaineen opiskelijoiden kanssa, voi yhteisen kielen ja sävelen löytäminen olla aluksi vaikeaa. Kemppaisen mukaan kurssilla edetäänkin usein innostuksesta myrskyn kautta todelliseen ryhmäytymiseen, jossa eri vahvuudet täydentävät toisiaan. Lopputuloksena voi olla niin uusia konsepteja kuin lähes valmiita digisovelluksiakin. Vuosien varrella opiskelijat ovat muun muassa etsineet Verohallinnolle tapoja innostaa loputkin kansalaisista e-palvelujen pariin ja miettineet, miten HUSin kuvantamisyksikön toimintaa voitaisiin tehostaa entisestään.
”Tulevaisuudessa haluaisin, että opiskelijat pääsisivät hyödyntämään projekteissaan vielä enemmän dataa”, Kemppainen kertoo.
”Esimerkiksi terveydenhuollossa sitä on valtavasti, ja uskon, että ratkaisut isoihin terveysongelmiin löytyvät juuri datamassojen analyysistä”, täydentää vanhempi yliopistonlehtori Johanna Bragge, yksi kurssin vetäjistä.
Infoboksi #PSHACK
- PSHACK järjestettiin ensimmäisen kerran keväällä 2016. Aaltolaisten lisäksi suunnittelussa oli aktiivisesti mukana muun muassa johtaja Mika Rossi Accenturelta.
- Kurssille voivat osallistua opiskelijat kaikista Aallon kuudesta korkeakoulusta. Mukana on ollut maisteriopiskelijoita myös Maanpuolustuskorkeakoulusta.
- Kolmella toteutuskerralla mukana ovat olleet HUS, Verohallinto, Väestörekisterikeskus, Suomen tulli, Patentti- ja rekisterihallitus, Puolustusvoimat, Poliisihallitus, Rajavartiolaitos, Sisäministeriö, Palkeet, Apotti-hanke, Helsingin kaupungin vammaispalvelut sekä Eteva.
- Viimeisimpään Suomi100-juhlavuoden kurssitiimiin kuuluivat vanhempi yliopistonlehtori Johanna Bragge, työelämäprofessori (Professor of Practice) Katariina Kemppainen, tutkijatohtori Jani Merikivi, työelämäprofessori (Professor of Practice) Esko Penttinen, apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa sekä yliopistonlehtori Christa Uusi-Rauva.