Entä jos meistä kaikista tulisi energiantuottajia?
Fossiilisista polttoaineista luopuminen edellyttää kysyntäjoustoa, energian varastointia ja kaksisuuntaisia energiaverkkoja.
Energia-ala on globaalissa murroksessa, josta Suomi selviää voittajana vain rohkeilla muutoksilla ja innovaatioilla. Niitä on vuodesta 2015 lähtien etsitty Smart Energy Transition -hankkeessa.
”Päätehtävämme on auttaa päätöksentekijöitä edistämään murroksen toteutumista siten, että siitä hyötyvät sekä ympäristö että Suomen talous”, sanoo hanketta vetävä Aalto-yliopiston työelämäprofessori Armi Temmes.
Osana hanketta Aalto-yliopisto ja Sitra järjestivät Murrosareenan, joka kokosi yhteen 23 suomalaista asiantuntijaa, vaikuttajaa ja visionääriä yhteiskunnan eri sektoreilta. Murrosareenan loppuraportissa päättäjille ehdotetaan energiasektorin täysremonttia. Asiantuntijoiden mukaan Suomen on ehdottomasti luovuttava fossiilisten polttoaineiden käytöstä nopeassa aikataulussa, mikä onnistuu muun muassa hyödyntämällä selvästi enemmän kysyntäjoustoa sekä sähkön että lämmön alalla.
Käyttämättömiä mahdollisuuksia on myös energian varastoinnissa ja uusiutuvan energian pientuotannon lisäämisessä sekä energiaverkkojen kaksisuuntaisuuden edistämisessä niin, että kuluttajat voisivat helpommin myydä lämpöä ja sähköä kaukolämpö- ja sähköverkkoihin. Vahva ICT- ja teknologiaosaaminen, laajat metsäresurssit ja sääolosuhteiden vuodenaikavaihtelut saattavat tarjota Suomelle kilpailuetua.
Lämpösektorille asiantuntijat ehdottavat merkittävää sähköistämistä ja liikenteessä tavoitteeksi sitä, että vuonna 2030 Suomessa on 750 000 vaihtoehtoisen käyttövoiman autoa eli 2,5 kertaa enemmän kuin Suomen virallisessa tavoitteessa. Rakennusten energiankulutusta voitaisiin vähentää merkittävästi energiapalveluilla ja taloautomaation hyödyntämisellä.
”Fossiilisiin polttoaineisiin kasautuu yhä enemmän epävarmuuksia ja taloudellisia haasteita. Olemme energiamurroksessa – halusimme sitä tai emme. Menestyksen kannalta olennaista on, että muutokset aloitetaan nyt eikä ylihuomenna”, Murrosareenaa vetänyt professori Sampsa Hyysalo painottaa.
Suurten päätösten lisäksi myös pienillä päivittäisillä teoilla on suuri merkitys.
”Tavallisen kuluttajan suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Paljon saat aikaa miettimällä, paljonko asuintilaa oikeasti tarvitset ja miten sitä lämmität sekä lisäksi vähennät autoilua ja vältät ruokahävikkiä”, Temmes sanoo.
Infoboksi Smart Energy Transition
- Tutkimushanke selvittää, millä toimialoilla ja keinoilla Suomi voi menestyä globaalissa energiamurroksessa.
- Hankkeessa tutkitaan nykyistä energiajärjestelmää ylläpitäviä tekijöitä sekä sitä murtavia uusia teknologioita, toimintatapoja, liiketoimintamahdollisuuksia ja politiikkoja.
- Hanke on saanut jo kahdesti Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoituksen, jota myönnetään tieteellisesti korkeatasoisille ja yhteiskunnallisesti vaikuttaville hankkeille. Vaikuttavuutta tuovat myös partnerit, kuten Heureka, joka jalostaa tutkimustuloksista opetusmateriaalia ja Lappeenrannan kaupunki, joka hyödyntää teknisiä edistysaskelia kaupungin kehittämisessä.
- Hanketta johti vuoden 2017 loppuun asti professori Raimo Lovio. 2018–2020 sen johtajana toimii professori Armi Temmes.